Jalkapallon MM-kisoissa jokainen ymmärtää, ettei ottelua voiteta luovuttamalla palloa vastustajalle ja vetäytymällä omalle puolustusalueelle. Jos valmentaja ilmoittaisi ennen avauspotkua, ettei voittoa kannata edes tavoitella, peli olisi käytännössä ohi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) vierailu maakunnassamme jätti valitettavasti juuri tällaisen vaikutelman. Viesti oli, ettei Suupohjan rataan löydy rahoitusta eikä Merenkurkun kiinteää yhteyttä pidetä kansallisesti merkittävänä investointina. Samalla korostettiin, että panostuksia voidaan kohdentaa vain kaikkein kriittisimpiin hankkeisiin. Kuitenkin myös perustienpidon määrärahat näyttävät erityisesti Etelä-Pohjanmaalla jäävän niukoiksi.
Ministerin pillin soidessa, meillä pohjalaismaakunnissa tällainen viesti herättää huolen siitä, että alueemme tulevaisuuden mahdollisuudet sivuutetaan jo ennen kuin hankkeita on aidosti arvioitu.
Onkin aiheellista kysyä, miten vaalipiirimme perussuomalaiset kansanedustajat ovat edistäneet näitä alueellemme tärkeitä hankkeita. Kun oman puolueen ministeri ryhtyy suorastaan aktiivisesti vastustamaan pohjalaismaakuntien kehittämistä, on perusteltua pohtia, miten vaikuttamistyössä epäonnistuttu näin totaalisesti ja kuuluuko vaalipiirimme ääni ylipäätään enää hallituksen päätöksenteossa.
RKP:n edustajille voi sen sijaan syytä antaa tunnustusta Suupohjan radan esillä pitämisestä hallituksessa. Tukea hallituskumppaneilta ei vain ole tullut. Samalla on kuitenkin todettava, että vähäisissä tieinvestoinneissa painopiste näyttää heidänkin osaltaan kohdistuvan rannikon alueille.
Maakuntavaltuuston puheenjohtajana näen jatkuvasti, kuinka poikittaisliikenteen merkitys korostuu. Itä–länsi-yhteydet ovat elinkeinoelämän kasvun mahdollistajia, huoltovarmuuden vahvistajia ja koko Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta aivan keskeisiä hankkeita. Jos kehitys keskittyy yksinomaan etelän kasvukäytäville, koko Suomi menettää kasvun ja investoinnit.
Etelä-Pohjanmaa on vaarassa jäädä kehityksessä jälkeen. Suuret investoinnit suuntautuvat yhä useammin etelään. Myös perustienpidon rahoitus herättää vakavaa huolta. Samaan aikaan hallitus on löytänyt kaikkien hakukriteerien ohi 35 miljoonan euron investointituen Helsinki Garden -hankkeelle, mikä herättää aiheellista keskustelua alueellisen tasapuolisuuden toteutumisesta.
Kaikessa tässä näkyvät myös perussuomalaisten politiikan painotukset. Julkinen keskustelu keskittyy identiteettipolitiikkaan, maahanmuuttoon ja kulttuurisiin vastakkainasetteluihin. Samalla suomalaisen työn, yritysten, koulutuksen, tieverkon, ratojen ja Vaasan vaalipiirin asiat jäävät syrjään.
Pohjalaismaakunnat ansaitsevat parempaa. Luottamus voidaan palauttaa. Keskusta puolustaa koko Suomea ja sen maakuntia. Jatkamme työtä maakuntien elinvoiman ja tasapainoisen aluekehityksen puolesta myös tulevaisuudessa. Jos suomalaiset antavat meille mahdollisuuden ensi kevään vaaleissa, voimme jälleen rakentaa Suomea niin, että myös pohjalaismaakuntien ääni kuuluu päätöksenteossa.