Siirry sisältöön

Mopokortista tuli keskittämispolitiikan symboli

Ilkka-Pohjalainen 23.10.2026
23. lokakuuta 2026 kirjoittanut
Mikko Savola
Mopo pitää viedä jatkossa Seinäjoelle. Siinä tiivistyy Orpon ja Purran hallituksen keskittämispolitiikan suunta.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi Traficomin päätöksestä lakkauttaa ajokorttien tutkinto- ja lupapalvelut Alavudelta, Alajärveltä, Kauhajoelta, Kauhavalta, Kurikasta ja Lapualta. Koko Etelä-Pohjanmaalle jää ensi vuoden alusta yksi palvelupiste.

Nuoren mopokortti edellyttää jatkossa perheeltä kuljetusjärjestelyjä, työstä poissaoloja ja ylimääräisiä kustannuksia. Traficom perustelee ratkaisua palvelujen saatavuudella ja lyhyemmillä jonoilla. Viraston laskelmissa matkat, menetetty työaika ja ihmisten arki jäävät sivuosaan.

Varoitimme tästä jo keväällä kollega Jouni Ovaskan kanssa ja vaadimme hallitusta puuttumaan suunnitelmiin. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) ei puuttunut asiaan. Keskittäminen etenee.

Sama suunta näkyy muuallakin. Tällä vaalikaudella Maanmittauslaitoksen palvelupisteitä on lakkautettu ja poliisin palveluverkkoa supistettu. Aluetukikartalla Kuusiokunnat ja Järviseutu pudotettiin korkeampien investointitukien piiristä. Apteekkipalvelujen ja Töysän apteekin erityislääkevalmistuksen jatkuvuus on vaakalaudalla.

Jokainen reuna-alueelta keskitetty työpaikka heikentää paikallista elinvoimaa. Sen mukana vähenevät ostovoima, palvelujen kysyntä ja tulevaisuudenusko. Hallituksen politiikka kiihdyttää kehitystä. Useita ratkaisuja on tehty perussuomalaisten ministerien vastuulla. Ennen vaaleja puolue lupasi puolustaa maaseutua, autoilijoita ja tavallisten ihmisten arkea. Hallituksessa lupaukset eivät näy tekoina. Myös kokoomuksen talouspoliittinen ajattelu ansaitsee arvostelua. Suomea ei voi rakentaa vain suurimpiin kasvukeskuksiin resursseja keskittämällä.

Virastot tekevät esityksiä ja toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä, mutta hallitus vastaa poliittisista linjauksista ja ohjauksesta päättäen keskeiset asiat. Säästö ei saa olla keskittämisen automaattinen perustelu, kun kustannukset siirtyvät perheille ja kunnille.

Samaan aikaan maatalous kamppailee kannattavuuskriisissä. EU:n rahoituskehyksen 2028–2034 leikkausuhat koskevat maataloutta ja aluekehitystä. Orpon vaatimus EU-budjetin pienentämisestä vaikeuttaa maatalousrahoituksen puolustamista. Ruoantuottajien toimeentulo ja huoltovarmuutemme perusta on turvattava.

Maaseudun elinvoima on kokonaisturvallisuutta. Kotimainen ruoka, toimivat palvelut, yritykset ja asuttu maaseutu ovat kansakuntamme vahvuuksia. Niitä ei saa rapauttaa lyhytnäköisillä päätöksillä.

Seinäjoen menestys on koko Etelä-Pohjanmaan etu. Mutta moottori ei liikuta autoa ilman muita osia. Pelkkä maakuntakeskuksen kasvu ei riitä, jos sen talousalueen väestö ja elinvoima hiipuvat. Sekä Seinäjoen että seutukuntien on menestyttävä, tai lopulta maakuntakeskuksenkin kehitys hyytyy. Tarvitsemme työtä, investointeja ja palveluja koko maakuntaan. Etelä-Pohjanmaa on saatava kasvu-uralle.

Suunnan voi muuttaa. Se vaatii poliittista tahtoa ja alueellista oikeudenmukaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla on yrittäjyyttä, osaamista ja sitkeyttä. Meillä on edellytykset menestyä.

Annetaan keskittämisen sijaan ihmisille mahdollisuus elää, yrittää ja tehdä työtä omalla kotiseudullaan.