Pääministeri Orpon esikuntineen aikaansaama sotku Suojelupoliisin tulevaisuudesta on vahingoksi Suomelle.
Elämme valitettavasti epävarmassa ja turvattomassa maailmassa, jossa jyllää raaka voimapolitiikka ja jossa vihamieliset toimijat taukoamatta etsivät länsimaisten yhteiskuntien heikkouksia.
Siksi etenkin maamme turvallisuuteen suoraan liittyvät asiat pitäisi hoitaa kaikin puolin hötkyilemättä. Nyt on käynyt tismalleen päinvastoin. Tällainen sekavuus valtiojohdon toimissa on juuri sitä, josta ilkeämieliset toimijat pyrkivät ottamaan kaiken irti.
Orpon konttorin hätäiset selitykset virkamiehen näppäilyvirheestä eivät ole uskottavia.
Todellisuudessa tässä onnettomassa tilanteessa ollaan kahdesta syystä.
Pääministeri Orpolla ei ole Suomen johtaminen hanskassa. Jos olisi, tällaisia sotkuja ei tulisi. Jostainhan myös sisäministeri Rantasen poikkeuksellinen, alatyylinen raivostuminen kertoo.
Toinen syy on Kokoomuksen ylivalta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Asioita runtataan pienessä piirissä, vaikka juuri huolenpito maamme turvallisuudesta edellyttäisi laajaa yhteistyötä.
On syytä muistuttaa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kokoomuksen johdolla asiat kaikkein tärkeimmässä suttaantuvat.
Aiemmin tällä vaalikaudella on syntynyt vakava epäselvyys niin Suomen Ukraina- kuin Lähi-idän politiikasta. Yhteistyö eduskunnan suuntaan on ollut nimellistä ja jälkijättöistä, mistä hyvä huono esimerkki on ydinenergialain valmistelu.
Hätkähdyttävää Supo-sotkussa on valmistelu myös tasavallan presidentiltä salassa, jos ja kun julkisuudessa esillä olleet tiedot pitävät paikkansa.
Suojelupoliisi ja sen ääriherkkää työtä tekevät naiset ja miehet tarvitsevat työrauhan. Siksi julkinen rääpiminen kansallisen turvallisuus- ja tiedustelupalvelun asioista pitää saada poikki. Se on nyt ennen muuta pääministeri Orpon vastuulla.
Viisautta olisi keskeyttää Suojelupoliisin siirtoa koskeva selvitys ja jättää asia kaikkineen vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen arvioitavaksi. Uskon, että se pystyy toimimaan tavalla, joka tekee oikeutta asian vakavuudelle – maamme turvallisuudelle.