Maatalouden kannattavuus ja sen haasteet ovat jälleen murroksessa. Parin vuoden takaiset huippuajat tuottajahinnoista ovat takanapäin ja tilan tulevaisuuden suunnittelu on jälleen astetta haastavampaa.
Maaseudun Tulevaisuuden teettämä tutkimus osoitti hyvin mistä eri asioista esimerkiksi maitolitran hinta koostuu. Tuottaja saa tuotteesta 33 prosenttia, teollisuus 17 prosenttia, kauppa 39 prosenttia ja loppu 11 prosenttia on arvonlisäveroa.
Toisin sanoen maatalousyrittäjän osuus on tasan kolmasosa. Kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaupan ottama osuus.
Syksyn puinnit ovat kääntyneet loppusuoralle ja tuloksena on ollut aiempia vuosia huonompi viljasato. Tämä on aiheuttanut vuoksi myös viljan hinnan kääntymisen nousuun. Se taas on näkynyt välittömästi erinäisinä kustannusten nousuina. Esimerkiksi lannoiteyhtiö Yara nosti heti hintojaan. Myös suuret rehuyhtiöt päätyivät nostamaan hintojaan samanaikaisesti.
Valitettavasti kasvinviljelytilojen ansaitsema parempi viljan hinta valuu nyt nousseisiin lannoitteiden hintoihin. Eläintilat joutuvat taas maksamaan kustannukset nousseina rehujen hintoina. Onkin ihmeellistä, että jo varastossa olleiden viljojen hinnat nousivat tämän syksyn viljojen kanssa samaan hintatasoon. Tämä oli varmasti rehufirmoille hyvä bisnes, mutta viljelijöille siivu pois kannattavuudesta.
Nyt olisikin suotavaa, että teurastamot ja meijerit nostaisivat samassa suhteessa tuottajien teuras- ja maitotilejä. Maidon ja lihan kova hintakilpailu kaupoissa on johtanut siihen, että tuottajahinta on pudonnut kaupan jopa nostaessa omaa katettaan.
Tuottajan kuuluu saada tuotteesta asian mukainen korvaus. Sen vuoksi olisi suotavaa, että kaupassa nousseet hinnat näkyisivät myös viljelijälle parempana tuotteen hintana. Maidon ja lihan jalostajien tulisi harkita rohkeasti fuusioita. Esimerkiksi Atrian ja HK:n välinen hintasota kaupan kanssa on ollut jo vuosia haitaksi nimenomaan viljelijöille.
Kilpailu ulkomaisten tuotteiden kanssa tuo myös omat paineensa suomalaisille viljelijöille. Kauppa kiristää kotimaisten tuotteiden hintoja alas tuomalla hyllyille ulkomaisia elintarvikkeita. Siksi ratkaisevassa asemassa ovatkin kuluttajat. Mitä useammin ostoskoriin jää kotimainen elintarvike, sitä enemmän siitä hyötyy jokainen suomalainen. Elintarvikeala työllistää edelleen yli 300 000 ihmistä ja maakunnassamme sen rooli on suhteessa vielä suurempi.
Maatalouden asia ei vanhene koskaan. Suomessa tarvitaan omaa elintarviketuotantoa jatkossakin ja sen eteen on taisteltava ja tehtävä rajusti töitä.
Kirjoitus on julkaistu 4.8. Verkkoapilassa ja 5.8. Ilkassa.