Budjetista ja ammatillisesta koulutuksesta

Torstai-Lehti 6.9.2023
 
Sain kunnian tuoda eduskunnan tervehdyksen koulutuskuntayhtymä Jamin 20-vuotisjuhlaan viimeviikolla. On erityisen hienoa, että kotiseudullamme toimii laaja-alainen ammatillisen koulutuksen laitos, joka on kirjaimellisesti lähiopiskelupaikka niin monelle nuorelle kuin ammattiosaamistaan täydentävälle aikuiselle.
 
Juhla oli lämminhenkinen ja antoi osallistujille hyvän kuvan Jamin koulutustarjonnasta ja tulevaisuuden näkymistä.
 
Ammattillisesta koulutuksesta Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon kauniita kirjauksia. Olennaista kuitenkin on, että hallitus pystyy pitämään kiinni ammatillisen koulutuksen rahoituksen tasosta ja turvaamaan työrauhan alueillamme.
 
Ikäluokkien pienentyessä rajusti, tarvitaan niin kehitystä työelämään, kuin lisää tekijöitä. Tähän tulisi nyt Suomessa keskittyä. Tarvitaan tekijöitä jokaiseen työpaikkaan.
 
Työ- ja osaamisperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä. Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjonnan lisäämisestä on siksi syytä ottaa mahdollisuutena myös meidän maakunnassamme.
 
Ammatilliseen koulutukseen on viimeisten vuosien aikana kohdistunut merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten ammatillisen koulutuksen reformi ja oppivelvollisuusuuden laajentaminen. Siksi vaatimus työrauhasta ei ole perusteeton.
 
Orpon hallitus ei aio jättää ammatillista koulutusta rauhaan, vaan luvassa on rahoituksen, toiminnan ohjauksen ja koulutuksen tarjonnan uudistamista. Tästä herää kysymys, onko näillä tehtävillä uudistuksilla jokin säästötavoite? 
 
Ennen kaikkea kirjaukset kaipaavat toteutuakseen vielä paljon konkretiaa sekä riittävät resurssit.
 
***
 
Valtionvarainministeri Purra julkaisi oman ehdotuksensa ensivuoden budjetiksi. Eduskunta aloittaa budjetin varsinaisen käsittelyn hallituksen esityksen jälkeen, myöhemmin syksyllä.
 
”Suuri laiva kääntyy hitaasti” toisti kuoro vakaasti, perustellessaan kymmenen miljardin euron lisävelkaa. Tämä vertaus olisi huomattavasti uskottavampi, ellei hallitus ennustaisi velanoton jatkuvan samalla tasolla koko hallituskauden ajan.
 
Hallituksen säästöpäätökset pienentävät valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden menoja noin 0,7 miljardia euroa. Esimerkiksi työttömyysetuuksiin kohdistuvat säästöt ovat kuitenkin valumassa käytännössä hyvätuloisten verotuksen kevenemiseen. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan eniten kevennyksistä hyötyvät noin 14 000 euroa kuukaudessa tienaavat suomalaiset.
 
Budjettiesitys nostaa tiestön korjausvelkaa 200 miljoonalla eurolla. Hallitus nirhaa yksityistieavustuksesta pois 4,5 miljoonaa euroa. Tämän leikkauksen ikävyyttä korostaa, että samalla budjetista poistuu energiaomavaraisuuden parantamiseen lisätty kymmenen miljoonan lisäpotti yksityisteihin.
 
Bensan ja dieselin verotuksen on esitetty laskevan alkukaudesta muutaman sentin. Pumppuhinnan päivävaihtelussa tuo ei juurikaan autoilijoiden kukkarossa näy. Sen sijaan ammattidieselin käyttöönotto jää hallitukselta toteuttamatta.
 
Lupaukset keväällä olivat vielä aivan jotain muuta.