29.9.2023 // Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Ähtäri, Seutukunta, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi
Hallituksen aluekehityspolitiikka syrjii Etelä-Pohjanmaata
Ilkka-Pohjalainen 29.9.2023
Alueellinen maaseudun kehittämiseen kohdennettava rahoitus on olennaisessa osassa elävän maaseudun ylläpitämisen ja kehittymisen kannalta.
Hallituksen nyt kaavailemat leikkaukset uhkaavat pysäyttää maaseudun monet kehityshankkeet.
Kysyimme syyskuun alussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta millä keinoin hallitus turvaa maaseudun kehittämisen riittävät edellytykset, kun se samalla aikoo vähentää maaseudun kehittämisestä Suomen CAP-sopimuksen mukaista kansallista rahoitusosuutta ja kuinka hallitus aikoo varmistaa, että Suomen saanto EU:sta ei heikkene samalla, kun kansallista rahoitusosuutta vähennetään?
Uhka on siis vielä hallituksen leikkauksiakin vakavampi, sillä rahoitus koostuu pääosin valtion ja EU:n yhteisestä rahoituksesta siten, että kansalliselle rahoitusosuudelle on maksettu EU:sta niin sanottua vastinrahaa.
Kun hallitus pienentää kansallista osuutta pienenee myös EU:n vastinraha.
Ministeri totesi vastauksessaan, että hallitus on aseeton estääkseen tekemiensä leikkausten negatiivisia vaikutuksia sen enempää maaseudun elinvoimaan kuin Suomen EU-saantoon CAP-tukien osalta.
Onkin siis ihmeellistä, että hallituksen leikkuri osuu juuri CAP-suunnitelmaan, jonka kerrannaisseuraus on varmasti ollut hallituspuolueiden tiedossa.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus muuttaa Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025—2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euroa. EU-vastinrahojen ja rahoituksen vähentämisen kokonaisvaikutus voi kohota jopa 240 miljoonaan euroon.
Tämä kaikki on erityisesti PK-yritysvaltaiselta Etelä-Pohjanmaalta pois.
Yritysrahoituksella on luotu maaseudulle uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Hanketuilla on tuettu muun muassa rakentamista, laajakaista- ja vesihuoltohankkeita sekä liikuntapaikkojen ylläpitoa ja monenlaista yhteisöllisten toimijoiden toimintaa.
Toinen keskeinen maakuntamme yrityksiä koskeva uhka koskee aluekehitysrahojen uudelleenjärjestelyjä.
Rahoituksella on kyetty lisäämään investointeja ja tasaamaan alueiden välistä eriarvoistumista sekä mahdollistamaan osaltaan työn, yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet koko maassa.
Järviseutu ja Kuusiokunnat taisteltiin viime vaalikaudelta vuosien työn jälkeen tähän korkeamman investointitukialueen piiriin. Kysymys on nyt perussuomalaisen elinkeinoministerin pöydälllä, uhkana niiden siirtyminen muualle jo valmiiksi paremminvoiville alueille.
Keskusta haluaa, että niin ihmisille kuin alueille annetaan edellytykset menestyä elämässään.
Meille ei käy nykyhallituksen keskittävä linja jossa heikompiosaisilta viedään ja annetaan velaksi lisää vain niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.