Torstai-lehti 4.9.2024
Syyskuun alussa voidaan perinteisesti todeta, että kesä on ohitse. Satoa on kerätty onnistuneesti ja huomio on kääntynyt muiden syystöiden puoleen. Itsellänikin on pellot valmiina syysviljan kylvöä varten.
Eduskunta aloitti istuntotyöskentelyn tällä viikolla. Tavan mukaisesti syksyn eduskuntatyöskentelyn keskiössä on valtion ensivuoden budjetin rakentaminen.
Ministeri Purran esitys valtiovarainministeriöstä on jo jätetty. Seuraavaksi Orpon hallitus muodostaa sen pohjalta budjettiriihessä oman esityksensä, joka tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan lähetekeskustelun jälkeen budjettia puidaan pääluokittain asianosaisissa valiokunnissa.
Marras-joulukuun taitteessa valtiovarainvaliokunta vetää substanssivaliokuntien työn yhteen ja päättää budjettimietinnöstä, mistä tulee pohjaesitys lopulliseen käsittelyyn. Viimeisen palautekeskusteluviikon jälkeen pykälät lyödään lukkoon jouluviikolla.
Keskustan eduskuntaryhmänä kokoonnuimme kaksi viikkoa sitten kesäkokoukseemme Kouvolaan ja hioimme tavoitteemme syksyyn. Tilannekuvamme oli selkeä ja yksimielinen: Suomen talouden kasvun vauhdittaminen ei ole enää vaihtoehto, vaan välttämättömyys.
Kasvu on saatava vähintään tuplattua ennusteista. Mikäli hallitus ei ryhdy välittömiin kasvutoimiin, seuraukset näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Jo nyt 300 000 suomalaista on ilman työpaikkaa.
Työttömyys, konkurssit, velka, verot ja ihmisten arjen kustannukset kasvavat nopeasti. Työttömyytemme on Euroopan kolmanneksi korkein, joka pahenee toiseksi nopeimmin.
Syyskuun alussa voimaan tullut yleisen arvonlisäverotuksen suurkorotus laittaa etenkin työllistävät pienyrittäjät tiukoille, uhaten kotimaista yrittäjyyttä ja kysyntää. Lisäongelmia tuo kotitalousvähennyksen leikkaaminen.
Orpon - Purran hallitus on toiminut jo reilusti yli vuoden. Hätkähdyttävää on, että hallituksella ei ole edes tavoitetta tulevasta talouskasvusta. Kasvu tuntuu olevan miltei kirosana, jota vältellään sanomasta. Purran sakset ovat sen sijaan esillä tuon tuosta.
Ennustettuun nolla- tai kitukasvuun tyytyminen ei riitä, mikäli aiomme turvata tavallisille ihmisille hyvän arjen. Keskustan kasvun reseptissä kotimaisuus on avain. Suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa.
Toteuttamiseksi tarvitaan verokannustimia investointien ja työllisyyden vahvistamiseksi, kuten investointiverohyvitys myös pienille ja keskisuurille yrityksille sekä ALV-velvollisuuden alarajan nosto 30 000 euroon. Emme myöskään leikkaisi kotitalousvähennystä emmekä korottaisi 10 %:n arvonlisäverokantaa.
Ottaisimme käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan ainoastaan muutamien kaupunkiseutujen kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Valtio osallistuisi näin tasapuolisemmin koko Suomen kehittämiseen. Lisäpanosta tarvitaan elintarvikealaan ja sen vientimahdollisuuksiin.
Kasvu syntyy yrityksissä ja yrityksiä pyörittää ihmiset. Tekijöitä on saatava lisää kaikin tavoin, muuten riskeeraamme hyvinvointiyhteiskunnan jo horjuvat perusteet. Kasvu luo uutta työtä ja mahdollistaa talouden kohentumisen, mutta ilman tekijöitä kasvu tyrehtyy kuin lakoava vilja.
Kasvun takeena ovat siis perheet ja yhteisöt. Jokainen meistä omalta paikaltaan, työtään uutterasti tehden tai eteenpäin pyrkien. Yhdessä.