Tiedote 6.9.2025
Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) painotti Kurejoen luonnonvara-alan yksikön 100-vuotisjuhlassa 6.9.2025, että maatalouden ennustettavuus ja kattava koulutusverkko ovat koko Suomen elinvoiman ja turvallisuuden perusta.
Savolan mukaan EU:n maatalouspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, sillä vakaa toimintaympäristö on suomalaisen ruuantuotannon edellytys.
– Tulevalla ohjelmakaudella ruuantuotanto on nostettava aidosti keskiöön. Kotimainen ja hajautettu tuotantoa on huoltovarmuuden ydin, Savola korosti.
Koulutuksesta Savola totesi, että toisen asteen kouluverkon säilyminen edellyttää riittävää opiskelijamäärää joka yksikössä.
– Kokemus on osoittanut, että leikkaukset osuvat usein reuna-alueiden kouluihin. Se uhkaa koulutuksellista tasa-arvoa, hän sanoi.
Savola arvosteli hallituksen päätöstä määrätä lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Hänen mukaansa ratkaisu on lyhytnäköinen tilanteessa, jossa Etelä-Pohjanmaa menettää tuhat asukasta vuosittain.
– Luonnonvara-alan yrityksemme tarvitsevat uutta työvoimaa. Heidän viestinsä on, että riittävän työvoiman turvaamiseksi myös työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, Savola totesi.
Juhlapuhe 6.9.2025 klo 11
Mikko Savola
Järviseudun Ammatti-instituutin Luonnonvara-alan yksikkö 100v.
Muutosvarauksin:
Keväällä työpäivän ollessa jo pitkällä pysähdyin pellon pientareelle tuumimaan, kuinka hieno ammatti maanviljelys onkaan.
Pellolla työskenteli kolme sukupolvea samaan aikaan isä Heikin touhutessa toisaalla ja pojan äestäessä peltoa, sillä nuoren miehen innolla. Työn jälki näkyy ja tuntuu.
Hyvät juhlavieraat, arvoisat opettajat nykyiset ja entiset opiskelijat. Olen Mikko Savola, kansanedustaja ja maanviljelijä Ähtäristä.
On suuri kunnia seistä tänään tässä juhlavassa tilaisuudessa ja olla mukana juhlistamassa Kurejoen koulun satavuotista taivalta.
Maamieskoulu, Maatalousoppilaitos, maatalous- ja puutarhaoppilaitos, ammatti-instituutti, luonnonvara-alan ja puusepän koulutuksen yksikkö. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja pitkä historia.
Kun katson ympärilleni, näen monia tuttuja kasvoja. Te kaikki olette osa tätä satavuotista tarinaa, joka on täynnä työtä, oppimista ja sitkeyttä.
Ensimmäisenä minun on syytä myös tunnustaa, että ilman tätä koulua minua ei olisi. Kuusikymmentäluvulla eräs muuan kirkassilmäinen maamieskoulun oppilas iski silmänsä koulun nuoreen karjakkoon ja sen rakkaustarinan seurauksena olen minäkin tähän maailmaan putkahtanut.
Siitä alkoi voimakas lypsykarjatilan kehittäminen, jota kesti aina vuoteen 2011. Tänä päivänä kototilalla Savolankylällä harjoitetaan peltoviljelyä ja metsätaloutta.
Hyvä juhlaväki
Sata vuotta. Se on pitkä aika. Miten paljon maailma onkaan muuttunut tuona aikana? Kun koulu aloitti toimintansa, maatalous oli vielä suurelta osin käsityötä. Pellot kynnettiin hevosvetoisilla auroilla, sadonkorjuu tehtiin viikattein ja haravoin.
Tämän päivän maatalous on aivan toista. Suuret traktorit, automaattiohjatut laitteet ja koneellisesti tehtävä pellon tarkkailu ovat arkipäivää.
Digitalisaatio ja robotiikka ovat vauhdilla muuttamassa myös meidän alaamme.
Ja kaiken tämän muutoksen keskiössä on kehittyvä toisen asteen opetus ja Kurejoen koulu, joka on onnistunut sopeutumaan ja uudistumaan. Pysymään ajan hermolla.
Koulu ei koskaan ole vain opetuslaitos. Se on yhteisö, joka on kasvattanut sukupolvien ajan osaajia. Se on tuottanut ammattilaisia, jotka ovat rakentaneet kotiseutuamme ja koko Suomea.
He ovat ruokkineet kansaa sekä pitäneet huolta maaseudusta.
Koulun seinien sisällä on jaettu paitsi tietoa ja taitoa, myös unelmia ja tarinoita. Täällä on syntynyt ystävyyssuhteita, jotka kestävät läpi elämän.
Ja täällä on syttynyt intohimo, joka saa monet tekemään tärkeää työtämme myös tänä haasteellisena aikana.
Kiitos nykyiselle johtajalle Risto Riihimäelle ja kaikille koulun johtajille historian ketjussa. Myös kunnat ja kuntapäättäjät ovat nähneet oman oppilaitoksen merkityksen elinvoimaan.
Hyvät kuulijat.
Vaikka juhlimme, emme voi sivuuttaa niitä haasteita, joita maatalous, metsä- ja puutarha-alat kohtaavat tänä päivänä.
Kannattavuus on monella tilalla tiukalla. Nousevat tuotantokustannukset, polttoaineen, lannoitteiden ja energian hinnat puristavat yrittäjiä. Samanaikaisesti sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja rankkasateet, tuovat epävarmuutta.
Myös kuluttajien odotukset ovat muuttuneet. He haluavat yhä enemmän tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotavoista. He vaativat eettisyyttä, vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Nämä vaatimukset ovat toisaalta mahdollisuus, joissa Suomi on jo esimerkillinen edelläkävijä.
Haasteet kannustavat meitä kehittämään toimintaamme, etsimään uusia tapoja tuottaa ruokaa ja vaalia luonnonvaroja, mutta selvää on, että kannattavuuskriisistä on päästävä yli.
Vaatimukset eivät myöskään pienene EU:n suunnasta, ja työtä on jatkuvasti tehtävä niin Suomen erityisolojen painottamiseksi kuin ymmärryksen lisäämiseksi.
Kaukana EU:n ytimestä sijaitsevan maan on taisteltava omien etujemme puolesta joka päivä.
Vaikka leutojen talvien myötä varsinkin Eteläisessä Suomessa pidentyvä sulan maan aika kasvattaa mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös ei-toivottuja muutoksia.
EU:n pitkäjänteinen maatalouspolitiikka onkin mahdollisimman vakaan toimintaympäristön perusta. Tulevalla kaudella on nostettava ruuantuotanto aidosti keskiöön.
Kriisit ja sodat ovat opettaneet kuinka suuri merkitys on huoltovarmuudella ja ruuantuotannolla osana sitä.
Kotimainen ja hajautettu tuotanto on huoltovarmuuden ydin.
Ukrainan sodan jatkuessa ja maailman poliittisten mannerlaattojen siirtyessä etäämmälle Euroopasta on Euroopan kannettava jatkossa suurempi vastuu omasta turvallisuudestamme.
Lopulta armeijatkin marssivat vatsoillaan, joten oma riittävä ja hajautettu ruuantuotanto on Euroopan elinehto ja merkittävä osa turvallisuuttamme.
Eurooppa ulkoisti pitkään puolustuksensa Yhdysvalloille kuvitellen, että tämä asetelma tulee säilymään hamaan tulevaisuuteen.
EU käyttää seuraavan neljän vuoden aikana n. 800miljardia euroa puolustuksen vahvistamiseen. Naton tavoite maakohtaisista puolustusmenoista nousee 2 %sta 5 %iin.
Tämä muutos on perusteltu ja tarpeellinen. Ilman mittavaa puolustusteollisen kapasiteetin laajentamista EU-alueella Venäjän uhkaan ei pystytä vastaamaan.
Muutoksen keskellä on huolehdittava ruuantuotannon edellytysten ja rahoituksen säilymisestä kaikkialla EU:n alueella.
Hyvä Kurejoen yksikön väki
On ensiarvoisen tärkeää turvata myös koulutuksen mahdollisuudet kaikkialla Suomessa. Koko maan kattavan toimipisteverkon säilyminen edellyttää riittävää määrää opiskelijoita. Joka yksikössä.
Kokemus on osoittanut, että leikkurin käydessä karsimiset kohdistuvat usein reuna-alueiden kouluihin.
Etelä-Pohjanmaalla väestökehityksemme on valitettavasti vahvasti laskusuuntainen. Meidän asukaslukumme pienenee noin tuhannella ihmisellä joka vuosi.
Syntyvyyden nopeakaan kasvu ei voi mitenkään paikata sitä vajetta mikä meillä on ihmisistä. Tänään syntyvä lapsi siirtyy toiselle-asteelle viidentoista vuoden kuluttua. Siksi meilläkin on vahva tarve työperäiselle maahanmuutolle.
Tässä tilanteessa on erittäin lyhytnäköistä, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille määrätään lukukausimaksut ja siten käytännössä tullaan ajamaan toisen asteen koulutusta alas Suomessa.
Tässä hallitus mielestäni on tekemässä suuren virheen.
Paikallista elinkeinoelämää, oppilaitoksia ja kuntia tulee kuunnella. Heidän viestinsä on, että riittävän työvoiman turvaamiseksi, myös työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä.
Hyvät ammattilaiset
Suomalainen ruoka on tunnetusti puhdasta ja antibioottivapaata. Suomalainen kestävä metsänhoito turvaa metsien vuosittaisen kasvun aina kulutusta suuremmaksi.
Siksi tänäänkin meidän on tärkeä muistaa, että nämä alat ovat edelleen Suomen talouden ja hyvinvoinnin perusta. Vaikka haasteita on, on tärkeä nähdä myös se valtava potentiaali ja ne mahdollisuudet, joita meillä on.
Katsokaapa vaikka ympärillenne. Täällä on todiste tulevaisuudesta – uusia opiskelijoita, joilla on intoa ja osaamista. Te olette avain uusiin innovaatioihin, kestävämpiin tuotantotapoihin ja parempaan kannattavuuteen.
Lisäksi meillä on tieto ja teknologia käytössämme. Voimme kehittää viljelymenetelmiä, jotka kuluttavat vähemmän vettä ja energiaa.
Voimme hyödyntää robotiikkaa raskaiden töiden helpottamiseksi ja tehdä viljelystä entistä tarkempaa. Voimme kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
Niin ikään meillä on luonto. Suomi on maa, jossa on puhdasta vettä ja puhdasta ilmaa. Nämä ovat valtava kilpailuetu, jonka avulla voimme tarjota kuluttajille suomessa ja maailmalla turvallista ja laadukasta ruokaa.
Yhteisöllisyys on voimavaramme. Meidän on tärkeää pitää yhtä, jakaa tietoa ja tukea toisiamme. Opiskelijat voivat oppia kokeneilta yrittäjiltä, ja kokeneet yrittäjät voivat puolestaan oppia uusilta sukupolvilta. Olemme samassa veneessä.
Kurejoen koulussa vanha ja uusi kohtaa. Täällä perinteet ja innovaatiot kättelevät toisiaan. Täällä opitaan paitsi ammattitaitoa, myös sitä asennetta, joka saa meidät jaksamaan vaikeinakin aikoina: sisukkuutta, toivoa ja uskoa omaan tekemiseen.
Älkää jääkö jatkossakaan tuleen makaamaan vaan kehittykää, uudistukaa, jatkakaa hyvää työtänne.
Onnea satavuotias Kurejoen maatalousoppilaitos! Toivon, että jatkatte menestyksekästä ja uutteraa työtänne ja olette edelleen hehkuva kipinä niin alalle, kotiseudulle, kuin koko Suomelle.
Kiitos.