10.09.2014 Viiskunta
Nykyisen eduskunnan viimeinen syysistuntokausi pyörähti käyntiin viime viikolla. Eduskunnan syksystä onkin tulossa kiivas. Suuret asiat ovat päätöksenteon alla ja kansainväliset kriisit heijastuvat voimakkaasti niin sisä- kuin ulkopolitiikkaammekin.
Ukrainan kriisi, Venäjä, Nato ja EU:n talouspakotteet ovat lähes jokaisen kansalaisen huulilla heidän kanssaan keskustellessa. Asioista uutisoidaan paljon ja pitkä historia itänaapurimme kanssa on hyvin vielä ihmisten mielissä.
Ukrainaan solmittu tulitauko on pitänyt nyt suhteellisen hyvin. Se on äärimmäisen tärkeää ratkaisun löytämiseksi kriisiin. EU:n alkuviikosta Venäjän viennin kannalta keskeisimpään osa-alueeseen, energiasektoriin kohdistamat talouspakotteet olivatkin pienoinen yllätys. Niitä ei kuitenkaan laitettu välittömästi täytäntöön.
Venäjä on uhannut jo vastapakotteilla, joka mahdollisesti ajaisi muun muassa Finnairin hyvin tukalaan tilanteeseen. Jo edelliset vastapakotteet ovat vaikuttaneet elintarviketuotantoomme. Useat maitotilat ovat erittäin huolissaan kannattavuudestaan maidon tuottajahinnan putoamisen vuoksi.
Myös Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus on keskusteluttanut. Tiedot asiasta tulivat asiaa käsitteleviin valiokuntiin ei-julkisena jo keväällä. Huonon julkisen tiedottamisen johdosta asia sai normaalia suuremmat mittasuhteet. Isäntämaasopimuksella sovitaan lähinnä erilaiseen harjoittelutoimintaan liittyvistä käytännön järjestelyistä ja siihen nojaudutaan jatkossa kumppanuusharjoitusten suunnittelussa sekä toteuttamisessa. Toistaiseksi nämä järjestelyt on aina sovittu jokaisen harjoituksen osalta erikseen, mikä on ollut raskas prosessi vuosittain sekä Suomelle että Natolle. Tässä sopimuksessa asiat ovat listattu ja sovittu. Niitä voidaan näin ollen noudattaa selkeämmin, ilman suurempaa byrokratiaa.
Rauhankumppanuus ja Nato-jäsenyys ovat kaksi eri asiaa. Jäsenyyttä haetaan vain, jos kansa niin päättää kansanäänestyksen lopputuloksena. On hyvin epätodennäköistä, että tätä tulee tapahtumaan ainakaan seuraavalla vaalikaudella.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on ykkösasioita kriisien heijastevaikutuksena. Tällä viikolla sisäinen on agendalla poliisin resurssien riittävyyttä koskevan välikysymyksen kautta. Poliisin organisaatiomuutokset ja määrärahojen niukkuus on mennyt osittain jo äärimmilleen.
Eduskunnan parlamentaarinen työryhmä saa piakkoin valmiiksi selvitystyönsä Suomen puolustuksen tulevaisuudesta. Asia on otettava vakavasti ja oma pesä huolehdittava kuntoon. Se tarkoittaa määrärahojen korottamista materiaalihankintojen päivittämistä varten, yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä ja kertausharjoitusten tuntuvaa lisäämistä. Vain tällä tavalla voimme huolehtia jatkossakin koko Suomen puolustamisesta.