Keskustan puolustusvaliokunnan jäsenet Hanna Räsänen ja Mikko Savola esittävät, että Puolustusvoimiin perustetaan drooneihin ja autonomisiin järjestelmiin keskittyvä yksikkö. Se voisi toimia esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun erillislaitoksena.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut sodankäynnin muuttuvan nopeasti. Droonien ja autonomisten järjestelmien käyttö sekä niiden torjunta ja vastatoiminta ovat nousseet keskeiseksi osaksi nykyaikaista sodankäyntiä. Ukrainasta esitettyjen arvioiden mukaan droonit ovat mukana jopa 97–99 prosentissa taistelukentän tappioista.
– Suomen vahvuutena on ollut pitkäjänteinen ja vakaa puolustuksen kehittäminen. Nyt tarvitsemme rinnalle lisää nopeutta ja notkeutta. Droonien ja autonomisten järjestelmien käyttöä sekä niiden torjuntaa ja vastatoimintaa on vahvistettava nopeasti. Tätä varten tarvitsemme osaamista kokoavan rakenteen, joka vauhdittaa myös tutkimusta ja tuotekehitystä, Räsänen sanoo.
Miehittämättömien ja autonomisten järjestelmien kirjo ulottuu ilmassa toimivista drooneista miehittämättömiin maa-ajoneuvoihin sekä pinta- ja vedenalaisiin järjestelmiin. Kehittämisessä on huomioitava myös elektroninen sodankäynti, tekoäly, sensorit, johtamisjärjestelmät ja vastadroonitorjunta.
Räsäsen ja Savolan esittämä yksikkö toimisi yhdyssiteenä joukko-osastojen, upseerikoulutuksen, sotilas- ja siviilitutkimuksen, kotimaisten yritysten sekä kansainvälisten kumppaneiden välillä. Sen tehtävänä olisi nopeuttaa taistelukentän kokemusten, tutkimustiedon ja yritysten innovaatioiden siirtymistä koulutukseen ja käytännön suorituskyvyiksi.
Savola on vieraillut sodan aikana useita kertoja Ukrainassa ja myös lähellä rintamaa.
– Ukrainassa näkee, kuinka nopeasti teknologia ja sodankäynti kehittyvät rinnakkain. Droonit ovat muuttaneet tiedustelua, vaikuttamista ja joukkojen suojaamista. Havaittu kohde voidaan paikantaa ja siihen voidaan vaikuttaa lähes välittömästi. Suomen pitää pystyä lyhentämään matkaa havainnosta tuotekehitykseen, tuotantoon, koulutukseen ja joukkojen käyttöön, Savola sanoo.
Räsänen ja Savola korostavat aktiivista tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä kotimaisen teollisuuden kanssa. Suomessa on oltava omaa osaamista ja tuotantokykyä, jota voidaan kriisitilanteessa kasvattaa nopeasti. Samalla yhteistyötä Ukrainan ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa on syvennettävä.
– Ukrainasta saatava oppi on meille poikkeuksellisen arvokasta. Suomessa on nyt rakennettava pysyvä toimintamalli, jossa Puolustusvoimien tarpeet, tutkimus ja kotimaisen teollisuuden tuotekehitys kohtaavat nopeasti. Tulevaisuuden puolustuskyky riippuu yhä enemmän siitä, kuinka nopeasti pystymme oppimaan, kokeilemaan ja ottamaan uusia ratkaisuja käyttöön, Räsänen ja Savola toteavat.