Kolumni Ilkka 31.10.2013
Useat valtionyhtiöt ovat syystä tai toisesta olleet viime aikoina paljon julkisuudessa. Valtionyhtiö on osakeyhtiö tai julkinen osakeyhtiö, jossa valtiolla on määräysvalta, eli toisin sanoen sen osuus on yli puolet osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Viron viinaralli syö Alkon monopolia, Fortumin ja Finnairin johdon palkat ja optiojärjestelmät, sekä henkilöstöpolitiikka puhuttavat. Neste ulosliputtaa tankkereita Suomesta ja Kemijoki saneeraa alas vesivoimarakentamista.
Viimeisimpänä rumbaan on päässyt Arctia Shippingin rikosilmoitusasia ja arktisen alueen jäänmurto. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) joutui eroamaan tapauksen vuoksi suojeltuaan ympäristöjärjestö Greenpeacia. Viimeisimpänä sponsorointiepäselvyyksien myötä lähtemään joutui myös kohuyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala.
Kriittisten asioiden ollessa julkisuudessa, nousee valtion omistajapolitiikka esiin. Keinot, joilla pyritään määrittämään, kuinka paljon ja millä tavoin valtio ohjaa omistamiaan yhtiöitä.
Valtion omistajuus on luonnollisesti hieman erilaista kuin esimerkiksi yksityishenkilöiden osuusomistaminen yrityksistä. Erot tulevat valtion hallinnon poliittisesta monitahoisuudesta sekä vastuuta kantavan maan hallituksen vaihtuvuudesta. Siitä huolimatta perusperiaatteet omistajasta ja omistajan vallasta pätevät normaalisti.
Viime vuosien ja yli hallituskausien jatkuneet kohut antavat helposti synkän kuvan valtion ohjauksen tasosta. Suomen hallituksen ja uuden omistajaohjauksesta vastaavan ministerin, Pekka Haaviston (vihr.) tulisi avata pikimmiten Keskustan esittämä omistajaohjauksen periaatekeskustelu eduskunnalle.
Mikäli valtio avaisi omistajapolitiikan perusperiaatekeskustelun, kuulisi asiantuntijoita ja tarvittaessa tekisi eduskunnan päätöksellä tarvittavat omistajaohjauksen uudistukset, saataisiin omistajapolitiikasta läpinäkyvämpää, kauaskantoisempaa ja kestävämpää.
Hieman erityyppinen omistajaohjaus puhuttaa myös maakunnassa. Viimeisimmässä yhtymävaltuuston kokouksessa omistajakunnat halusivat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeneräisyyteen ja tukalaan taloustilanteen vedoten suitsia sairaanhoitopiirin investointeja.
Samassa kokouksessa jätettiin myös aloite, missä vaadittiin toiminnallisista heikennyksistä pidättäytymistä, ennen kuin yhtymävaltuusto pääsee tekemään linjaukset Ähtärin sairaalaan liittyen. Aloitteen allekirjoitti kaksi kolmasosaa valtuutetuista.
Ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaan asiaa ei kuitenkaan sairaanhoitopiirin hallituksen toimesta huomioitu. Marraskuun yhtymävaltuusto joutuu siis ottamaan kantaa asiaan myös tässä yhteydessä. Se, kuuluuko omistajien ääni, selviää merkittävin osin jo silloin.
Omalta osaltani näen mahdottomana tilanteen, missä ylimmän päättävän toimielimen ja omistajan tahdon yli kävellään.
Oli kyse sitten bisneksestä tai politiikasta.