Resrviläinen 8/25
Suomen puolustuskyky rakentuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Turvallisuutemme perustuu siihen, että hoidamme oman osuutemme Natossa, emmekä ulkoista vastuuta omista asioistamme muille. Tämä periaate tuottaa meille arvostusta maailmalla ja näkyi vahvasti jo Nato-jäsenyyshakemuksemme yhteydessä. Suomi ei tullut liittokuntaan takki auki, vaan toi mukanaan todellista sotilaallista suorituskykyä.
Perusasiat muodostavat puolustuksemme ytimen. Tämä on Suomen vahvuus ja tästä on pidettävä myös kiinni. Nykyisillä rakenteilla on historiallinen perusta, käytännön toimivuus ja laaja kansalaisten tuki. Nato antaa turvaa, mutta oma reservimme tekee puolustuksestamme uskottavan. Tätä suomalaiset päättäjät ja Puolustusvoimat pitävät kansainvälisissä yhteyksissä jatkuvasti esillä.
Eduskunnassa käsittelyssä oleva reservin yläikärajan nostaminen on oikea päätös. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja meillä on laaja joukko reserviläisiä, joiden osaamista ja kokemusta ei pidä hukata. On perusteltua tarkastella myös sodan ajan vahvuuden kasvattamista. Nykyinen järjestelmä on vahva, mutta tilanteen muuttuessa sen on kehityttävä. Suomi ei voi jäädä odottamaan, että uhkat realisoituvat ennen kuin reagoimme.
Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa näkyy selvästi, miten Suomea katsotaan ulkopuolisin silmin. Suomalainen toimintamalli herättää kunnioitusta. Liittolaisemme arvostavat sitä, että Suomi kantaa vastuunsa ja rakentaa omaa puolustustaan määrätietoisesti.
Naton pääsihteeri Mark Rutte kiittää Suomea avoimesti ja usein. Hän ei tee sitä syyttä, vaan näkee, että Suomi on liittokunnalle vahvuus. Yhdysvaltain arvostus meitä kohtaan juontaa pohjimmiltaan siitä, että me pidämme turvallisuudestamme huolen.
Ukrainan sodan opit ovat tuoreita ja kipeitä. Venäjä jatkaa hyökkäystään, mistä Ukraina maksaa hirvittävän hinnan. Emme saa unohtaa, mitä Euroopan reunoilla tapahtuu, emmekä omaa historiaamme tai sitä, miten lähellä vastaavat uhkat voivat olla. Siksi on välttämätöntä vaalia järjestelmää, joka on pitänyt Suomen turvassa. Vahvaa asevelvollisuutta, laajaa reserviä ja koko maan puolustamista.
Nato-jäsenyys tuo meille turvaa, mutta myös vastuuta. Puolustuksen pitkäaikavälin parlamentaarinen ryhmä tarkastelee tulevien vuosien rahatarpeita. Seuraava pääpainopiste tulee olemaan maavoimien vahvistamisessa. Eurooppa ostaa nyt kalustoa, mutta joukkojen kasvattaminen on useissa maissa hidasta ja kallista. Siksi meidän on pidettävä reservi vahvana, koulutus tasokkaana ja puolustusjärjestelmä ajan tasalla.
Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tässä kaikessa keskeinen rooli. Reserviläisten omaehtoinen harjoittelu ja kansalaistaitojen vahvistaminen laajemmin on maanpuolustusjärjestöjen vastuulla. Toiminnasta tuleekin huolehtia niin, että sen resurssit ovat kunnossa. Järjestöjen aktiivinen toiminta palvelee jatkossa yhä vahvemmin myös kansainvälistä yhteistyötä, turvallisuutta meille tuottaen ja koko Suomesta huolehtien.